Suunnistus voi tuntua sujuvalta koko rastivälin ajan, mutta sitten tapahtuu jotain. Kartalla rasti näyttää olevan aivan lähellä, mutta maastossa sitä ei näy. Juokset vähän eteenpäin, käännät katsetta puolelta toiselle ja alat miettiä, oliko rasti sittenkin jossain muualla. Pian olet jo kymmeniä metrejä sivussa ja joudut palaamaan takaisin.

Monelle juuri rastin lähestyminen onkin yksi suunnistuksen haastavimmista vaiheista. Rastiväli menee hyvin, mutta sitten alkaa ongelmat. Rastinotto tarkoittaa käytännössä sitä, miten suunnistat viimeiset metrit ennen rastia ja varmistat, että löydät juuri oikean rastipisteen. Kun rastinotto alkaa sujua, suunnistuksesta tulee paitsi varmempaa myös nopeampaa.

Kaikki alkaa jo ennen kuin olet rastin lähellä

Rastinottoa ei kannata aloittaa vasta silloin, kun olet rastiympyrän kohdalla. Hyvä suunnistaja miettii jo rastivälin aikana, miten hän aikoo lähestyä seuraavaa rastia.

Katso kartalta, missä rasti sijaitsee ja millainen maasto sen ympärillä on. Onko rasti mäen päällä, notkossa, kiven vieressä, jyrkänteen alla vai esimerkiksi polun ja ojan risteyksessä? Mitä lähempänä rastia olet, sitä pienempiä kartan yksityiskohtia sinun pitää pystyä tunnistamaan.

Jos rastille johtaa selkeä ja turvallinen reitti, voit suunnistaa suoraan rastille. Vaikeammassa maastossa kannattaa kuitenkin miettiä, löytyykö rastin läheltä jokin selkeä kohde, jonka kautta rastille on helppo tulla.

Älä aina suunnista suoraan rastille

Yksi suunnistuksen tärkeistä taidoista on ymmärtää, ettei rastille tarvitse välttämättä mennä suoraan.

Jos rastipiste on esimerkiksi pienessä notkossa tiheän metsän keskellä, voi olla vaikeaa tietää tarkalleen, missä kohdassa notkoa olet. Sen sijaan voit suunnistaa ensin läheiselle polulle, ojanmutkaan, kumpareelle tai muulle helposti tunnistettavalle kohteelle. Kun tiedät varmasti, missä olet, voit ottaa siitä viimeiset metrit rastille.

Tällaista selkeää rastin lähellä olevaa kohdetta kutsutaan hyökkäyspisteeksi. Hyökkäyspiste voi olla esimerkiksi polku, kivi, jyrkänne, oja, kumpare tai muu maastokohde, jonka tunnistat varmasti sekä kartalta että maastosta.

Ajatus on yksinkertainen: ensin paikkaan, jonka löydät varmasti, ja vasta sen jälkeen rastille.

Mitä lähemmäs rastia tulet, sitä tarkemmin katso karttaa

Rastivälin alussa kannattaa hahmottaa kokonaisuus. Kun lähestyt rastia, kartan lukemisen pitäisi muuttua tarkemmaksi.

Jos olet esimerkiksi etenemässä kohti metsässä sijaitsevaa kiveä, etsi matkalla ensin suurempia maastonmuotoja. Kun olet lähellä rastia, ala kiinnittää huomiota pienempiin kohteisiin. Näetkö kartalla olevan polun? Entä pienen kumpareen, ojan tai toisen kiven?

Tässä vaiheessa kartan ja maaston pitäisi alkaa vastata toisiaan mahdollisimman tarkasti. Jos kartalla pitäisi olla kivi vasemmalla ja maastossa näkyy kivi vasemmalla, olet todennäköisesti oikeassa paikassa. Mitä useamman tällaisen havainnon pystyt tekemään, sitä varmemmin tiedät missä olet.

Hidasta ennen rastia

Rastin lähellä ei yleensä kannata yrittää pitää yllä samaa vauhtia kuin helpolla rastivälillä. Pieni vauhdin hidastaminen voi säästää paljon aikaa, jos vaihtoehtona on rastin ohittaminen ja pitkä etsintä.

Kun tiedät olevasi lähellä rastia, nosta katse kartasta maastoon ja takaisin. Tarkkaile rastipisteen ympäristöä ja mieti, mistä suunnasta rasti pitäisi tulla vastaan.

Jos olet suunnistanut esimerkiksi jyrkänteen alapuolelle, älä etsi rastia summittaisesti koko ympäristöstä. Katso ensin sitä kohtaa, jossa rastimääritteen mukaan rastin pitäisi olla.

Rastin löytäminen ei ole kilpailua siitä, kuka juoksee viimeiset 50 metriä kovinta vauhtia. Nopein tapa löytää rasti on usein tulla siihen hieman hitaammin mutta varmasti.

Rastinmäärite kertoo, mitä olet etsimässä

Rastinmäärite on erityisen hyödyllinen juuri rastinotossa. Kartan rastiympyrä kertoo, missä rastipiste sijaitsee, mutta rastinmäärite kertoo tarkemmin, mikä maastokohde on kyseessä ja missä kohtaa sitä rasti sijaitsee.

Jos määrite kertoo esimerkiksi, että kyseessä on kivi, rastin pitäisi löytyä juuri kyseisen kiven luota. Jos määrite on kukkula kannataa katsoa rastinmääritteistä, onko lisätietoja siitä, missä päin kukkulaa rasti sijaitsee.

Rastinmääritettä ei siis kannata vilkaista vain lähtöhetkellä. Siitä voi olla ratkaiseva apu juuri silloin, kun olet rastin läheisyydessä ja maastossa on useita samanlaisia kohteita.

Kompassi auttaa viimeisillä metreillä

Myös kompassilla on tärkeä tehtävä rastinotossa. Jos olet suunnistanut kohti rastia kompassisuunnalla, tarkista tarvittaessa ennen rastin lähestymistä, että olet edelleen oikeassa suunnassa.

Erityisesti tiheässä metsässä tai silloin, kun rastille ei ole selkeää maastokohdetta, muutaman kymmenen metrin tarkka suunta voi ratkaista sen, löydätkö rastin vai juoksetko sen ohi. Kompassi ei kuitenkaan yksin kerro, missä rasti on. Kartta kertoo, mitä maastossa pitäisi olla, ja kompassi auttaa pitämään suunnan oikeana. 

Entä jos rastia ei näy?

Tämä on tärkeä hetki. Jos olet tullut mielestäsi oikeaan paikkaan, mutta rastia ei näy, älä jatka saman tien juoksemista eteenpäin.

Pysähdy ja mieti, missä olet.

Katso karttaa ja etsi ympäriltäsi sellaisia maastokohteita, joiden pitäisi näkyä juuri siinä paikassa. Oletko varmasti siinä kohdassa, jossa kuvittelet olevasi? Löytyykö läheltä esimerkiksi polku, oja, kivi tai korkeuskäyrän muodostama maastonmuoto, jonka avulla voit varmistaa sijaintisi?

Jos et pysty varmistamaan sijaintiasi, palaa viimeiseen paikkaan, jonka tiedät varmasti. Sieltä voit ottaa uuden suunnan rastille.

Usein suurin virhe on jatkaa eteenpäin siinä toivossa, että rasti tulee kohta vastaan. Jos olet jo epävarma sijainnistasi, jokainen ylimääräinen metri tekee tilanteesta yleensä vain vaikeamman.

Hyvä rastinotto on rauhallinen

Rastinotto ei tarkoita sitä, että ennen jokaista rastia pitää pysähtyä kokonaan. Kokeneella suunnistajalla monet asiat tapahtuvat automaattisesti vauhdissa. Kartalta luetaan seuraava maastokohde, rastinmäärite tarkistetaan ja viimeiset metrit suunnistetaan tarkasti.

Aloittelijalle tärkeintä on kuitenkin opetella oikea toimintatapa. Kun lähestyt rastia, tiedä mitä olet etsimässä, tiedä mistä suunnasta olet tulossa ja mieti, mikä maastokohde varmistaa sijaintisi. Tarvittaessa hidasta hieman.

Kun tämä alkaa onnistua, huomaat nopeasti eron. Rastit eivät enää tunnu löytyvän sattumalta, vaan tiedät jo ennen kuin näet rastilipun, missä sen pitäisi olla.

Muista nämä viimeisillä 100 metrillä

Rastinotto alkaa jo ennen rastin läheisyyttä. Lue karttaa ensin kokonaisuutena ja tarkenna lukemista lähestyessäsi rastia. Hyödynnä selkeitä maastokohteita ja tarvittaessa hyökkäyspistettä. Tarkista rastimäärite ja hidasta vauhtia, jos rastin löytäminen sitä vaatii.

Ja ennen kaikkea: älä arvaa, vaan varmista.

Suunnistuksessa muutama rauhallisesti käytetty sekunti rastin lähellä voi säästää minuutteja. Kun tiedät, missä olet ja mitä olet etsimässä, rasti löytyy paljon varmemmin.